Koska tällä viikolla on tullut reipasteltua jo kuutena (6) päivänä, ja ulkona on sellainen sää, ettei kukaan kunnon ihminen laita sinne koiraansakaan, päätin ja päätimme, että tänään saa reipastelu jäädä.
Tällaisena marraskuisena päivänä on sopivaa vaikka köllötellä sängyssä kirja kourassa, ja niin aion tehdäkin, kunhan saan aikaiseksi nousta tästä tietokonetuolilta. Jos meillä olisi semmoinen vanhanajan iso tupa, niin lämmittäisin leivinuunin. Uunin kupeelle kantaisin vaikka hetekan tai puusohvan, ja laittaisin lukuvalon ja alkaisin lukea siinä. Leveät uunin kupeet ovat nyt arvossaan, samoin kirkkaat lamput.
Uuniin laittaisin vaikka uunijussia hautumaan tuossa illan puolella, kun arina olisi enimmät kuumuutensa luovuttanut. Leivinuunin jälkilämmöllä tuntikausia hautunut ruoka on herkullista. Uunijussin kanssa kävisi vaikka sopivan kirpeä puolukkahillo.
Vaan ei ole meillä semmoista uunia, ei. No, saa sitä sähköhellallakin ja -uunissa kelvollista syötävää tehtyä.
Mutta saahan sitä toisaalta antaa mielikuvituksensa lentää.
Kuinka kävisi aamusta verkoilla, ja käsiä palelisi niin pirusti kaloja päästellessä. Siikoja nyt saisi, ja sisävesiltä varmaan muikkuakin. Näiltä vesiltä, mitä tässä lähellä on, saattaisi saada silakoita. Sieltä sitten astelisi rannasta tuvalle kalat kymmenen litran muovisangossa, tai jos olisi ollut paljon muikkua tai silakkaa, niin silloin saavia maitokärryissä lykäten.
Joisi kahvit ensin, ja sitten perkaisi saaliin. Siioilta ja muilta isoilta kaloilta suolet pois, muikut ja silakat savustaisin suolineen.
Sellaisen urakan päälle sitten siihen lämpimän uunin kupeelle lueskelemaan.
Mutta koska tuollaista edellä kuvatun kaltaista olosuhdetta ei ole, niin taidanpa painua tästä kirjojen salaviisaaseen seuraan, ja varmistaa, että sähköpatterit ovat riittävän isollaan, ettei kylmä tule. Reino-tohvelit tieten kuuluvat asiaan.
Kun oikein kuuloani terästän, tuntuvat kirkonkellot kumisevan tuossa muutaman sadan metrin päässä. Tänään siellä huolehtii musiikista arvon kollega, minä tässä vain tuumiskelen ja pidän lepopäivää.
Hyvää sunnuntaita toivotan ihan kaikille.
Tällaisena marraskuisena päivänä on sopivaa vaikka köllötellä sängyssä kirja kourassa, ja niin aion tehdäkin, kunhan saan aikaiseksi nousta tästä tietokonetuolilta. Jos meillä olisi semmoinen vanhanajan iso tupa, niin lämmittäisin leivinuunin. Uunin kupeelle kantaisin vaikka hetekan tai puusohvan, ja laittaisin lukuvalon ja alkaisin lukea siinä. Leveät uunin kupeet ovat nyt arvossaan, samoin kirkkaat lamput.
Uuniin laittaisin vaikka uunijussia hautumaan tuossa illan puolella, kun arina olisi enimmät kuumuutensa luovuttanut. Leivinuunin jälkilämmöllä tuntikausia hautunut ruoka on herkullista. Uunijussin kanssa kävisi vaikka sopivan kirpeä puolukkahillo.
Vaan ei ole meillä semmoista uunia, ei. No, saa sitä sähköhellallakin ja -uunissa kelvollista syötävää tehtyä.
Mutta saahan sitä toisaalta antaa mielikuvituksensa lentää.
Kuinka kävisi aamusta verkoilla, ja käsiä palelisi niin pirusti kaloja päästellessä. Siikoja nyt saisi, ja sisävesiltä varmaan muikkuakin. Näiltä vesiltä, mitä tässä lähellä on, saattaisi saada silakoita. Sieltä sitten astelisi rannasta tuvalle kalat kymmenen litran muovisangossa, tai jos olisi ollut paljon muikkua tai silakkaa, niin silloin saavia maitokärryissä lykäten.
Joisi kahvit ensin, ja sitten perkaisi saaliin. Siioilta ja muilta isoilta kaloilta suolet pois, muikut ja silakat savustaisin suolineen.
Sellaisen urakan päälle sitten siihen lämpimän uunin kupeelle lueskelemaan.
Mutta koska tuollaista edellä kuvatun kaltaista olosuhdetta ei ole, niin taidanpa painua tästä kirjojen salaviisaaseen seuraan, ja varmistaa, että sähköpatterit ovat riittävän isollaan, ettei kylmä tule. Reino-tohvelit tieten kuuluvat asiaan.
Kun oikein kuuloani terästän, tuntuvat kirkonkellot kumisevan tuossa muutaman sadan metrin päässä. Tänään siellä huolehtii musiikista arvon kollega, minä tässä vain tuumiskelen ja pidän lepopäivää.
Hyvää sunnuntaita toivotan ihan kaikille.
2 painavaa sanaa:
Mikä tarkalleen ottaen on uunijussi? Ruokaa?
Uunijussi on leivinuunin jälkilämmöllä kypsytettävä ruoka, joka tehdään seuraavasti:
Perunat kuoritaan ja viipaloidaan. Myös porkkanaa, bataattia tms. voi käyttää. Sipulia ja valkosipulia ei sovi unohtaa.
Nesteeksi munamaitoa, ja munamaidon sekaan suola, pippuri ja muitakin mausteita maun mukaan.
Tärkeintä on koko komeuden päälle ladottavat possun kylkiviipaleet.
Annetaan hautua jälkilämmössä tunti jos toinenkin. Sähköuunissa käytetään miedohkoa lämpöä.
Loppuvaiheessa rivauttaisin päälle vähän emmental-raastetta.
Se on hyvää arkiruokaa.
Lähetä kommentti