Mee oltti hunteerattu, et kon mee ei jouluks saatuka merimiäspihvit, ni tänäppän lähretä hakema hiuka sisäfilet. Ja sit, jost jotta jäi jouluks ostamat. Niimme sit ostetti naura sisäfilet ja muutki hyvi ruakainei.
Ja mää soppaili.
Mää löysin sukse. Vaimo autto munt. Mun eresmenny äite muisti ain, kon mää oli lapsen nelikytviis vuat sitte höpöttän televisiomainokse mukka: "Lentävää luistoa: Rossignol". Nymmul sit o sen merkkise sukse, ja mää ostin ne aikapal senvuaks, kon mää muistin omaa äiteeni.
Kassal semne nuari naine sanos, et nämä ova ensmäse sukse kon hän tänä vuan möi. Hiuka omituiselt see tunnus kon mää kulji suksette kans siäl kaupas, ja ulkon saro vet ja hiuka myähemi ränt.
Mut nymmää kysynki yht asi. Tiäräksää, mikä tämä tämne 0?
Vihje: see o yhre länssuamalaisse kaupunki laitokse palveluhu liittyvä asi.
Palkinton oo kunniamainint.
8 painavaa sanaa:
Niin.
Purjealushan tuo.
No sehän se, mutta mikä on tuo esine, jossa tuo hieno purjealus on?
Priki Hoppet.
Niin, tuo esine on Rauman kaupungin kirjastokortti.
Von Pee, sinä tiesit
Hyvää uutta vuotta Äijälle ja rouvalle ja älä ny ainaskaa vielä lähde uusilla suksilla hiihtelemään, ettei pohjat kulu puhki :) Tosin kalorikulutus taitaisi sillä menolla triplaantua...
Meillä Miniä sinnikkäästä lähti joulupäivänä Yyteriin kahden tyttärensä kanssa laskemaan pulkalla mäkeä. Onnistui se kuulemma hyvin. Hiekka oli tarpeeksi liukas. (Yhtään valkoista muruakaan ei ollut dyyneillä) En suosittele samaa uusille suksillesi :)
Tarleena & mm: taitaa mennä putkessa hiihtämiseksi...
Lähetä kommentti