Silläkin uhalla, että toistan itseäni:
Nykyinen liikenne- ja viestintäministerimme on aika selvästi tuonut julki sen, että hänen mielestään oman auton käytön verovähennysoikeus ja työnantajan verottomat matkakorvaukset tukevat yksityisautoilua julkisen liikenteen kustannuksella. Eilen kuulin samaisen ministerin väittäneen, että Jyväskylän eteläpuolella julkinen liikenne toimii hyvin.
Ministeri haluaa herättää keskustelua, ja siinä hän onnistuu. Moni älähtää.
Henkilöauton käyttö julkisten sijaan perustunee asiallisesti ottaen seuraaviin seikkoihin.
- Julkisia liikenneyhteyksiä ei ole tai ne ovat työssäkäynnin kannalta sopimattomina aikoina.
- Julkisilla liikenneyhteyksillä matkat vievät moninkertaisesti aikaa, ja tämä aika on pois kodilta, perheeltä ja harrastuksilta.
- Omaa autoa käytettäessä ei ole sidottu aikatauluihin, ja on mahdollista hoitaa myös kauppa- ja muita asiointeja työmatkaan niveltäen.
- Jonkin verran ihmisiä asuu myös maaseudulla, jossa saattaa olla useiden kilometrien matka julkisten kulkuneuvojen pysäkeille.
***
Mutta tuo liikenneministerin ajatus poiki uuden ajatuskuvion, mikäpä estää sitä loppuun ajattelemasta. Aikaa on tänään, kun olen vapaalla, ja vaimo meni töihinsä. Kuvitellaanpa todella hiilineutraali yhteiskunta, jossa lähdetään siitä, ettei ympäristöä saa kuormittaa.
Mikä pakko sitä on töistä kotona kulkea, voidaan kysyä. Tai miksi pitää olla "työpaikka" ja "koti"? Voisihan työnantaja järjestää jonkinlaisen kasarmimajoituksen, pennut voi hyvin jättää viikoksi jonkinlaiseen "viikkopäiväkotiin", tai vaikka ottaa mieluummin samantien huostaan, etteivät häiritse vanhempiensa tuotannollisia ponnistuksia. Heidät kasvattaisivat koulutetut ja kokeneet pedagogit sylivauvasta lähtien puolueettomasti ja yhteistä parasta ajatellen. Näin jäisi turhanpäiväinen työmatkailu pois kokonaan. Samoin asuntorakentaminen voitaisiin lopettaa, koska ihmiset asuisivat kasarmeissa, lapset lastenkasarmeissa tai koulukasarmeissa. Monta turhaa markettia saisi muuttaa hyödyllisempään käyttöön, kun ihmiset söisivät laitoskeittiön ruokia, käyttäisivät yhteisiä televisioita, radioita ja kirjoja. Vapaa-ajan voisi käyttää ohjattuun liikuntaan ja erilaisiin kerhoihin. Kerran kuussa voisi järjestää vaikka yhteiskuljetuksen johonkin tapaamispaikkaan sunnuntai-iltapäivänä, jolloin saisi vanhemmat jälkeläisiään vaikka kauempaa katsella, ja laittaa ehkä alulle uutta tuotantoväkeä tai tykinruokaa. Sitten takaisin työpaikkakasarmiin, jossa olisi ohjattua vapaa-ajantoimintaa, joka tukisi tuotannollisia ponnistuksia.
Korostettakoon tässä sitä, ettei kirjoittaja halua tässä laittaa näitä ajatuksia kenenkään päähän, eikä väitä kenenkään tällaista oikeasti haluavan. Kunhan huvikseni ajattelin ajatuksia eteenpäin ihan siitä lähtökohdasta, miten kuormittaisimme ympäristöämme mahdollisimman vähän.
Itse tykkään nykyisestä elämästäni, jossa minulla on koti, työpaikka, perhettäkin ja harrastuksia, sekä siitä, että ehdottomasti en kuulu mihinkään puolueeseen siitä syystä, ettei sellaiset ole minun juttuni. Olen suorastaan ylpeä siitä, että poliittiset aatteet eivät herätä minussa minkäänlaisia tunteita, vaan pystyn katsomaan niitä kylmän analyyttisesti. Jos nyt joku poliittinen taho haluaa polttoaineen maksavan vitosen litra, niin sitten tingitään muusta ja maksetaan, jos saavat aatteensa läpi. Onhan olemassa vaalit...
Kaikki toisia fyysisesti tai henkisesti vahingoittamattomat poliittiset aatteethan ovat sinänsä ihan hyväksyttäviä, niillä on joku sosiologinen taustansa. Totalitääriset ismit puolestaan ovat huonojen aikojen tuomia protestiliikkeitä, joiden jälki on aina kauhistuttavaa, ja joita jälkimaailman sopii kauhistella ja joista sopii ottaa opikseen. Onhan niitä olemassa vaikka mitä.
Jos nyt joku yhdistys- tai poliittisesta toiminnasta saa elämänsä sisällön, niin siitä sitten vaan mukaan ja vaikuttamaan.
***
No, jätetäänpä filosofoinnit sikseen ja palataan vielä vähän nykytodellisuuteen ja juttelemaan verovähennyksistä, verotaakasta ja sen sellaisista asioista.
Yksityisautoilija muuten maksaa raakasti veroa! Auton hinnasta on huomattava osa veroa. Hän maksaa vielä käyttömaksunkin, sekä polttoaineen hinnassa mahtavan veropotin, lisäksi autoilijalle auton, huollot, vakuutukset ja polttoaineen myyneet firmat tilittävät arvonlisäverot saamastaan voitosta. Siis tilittävät, se autoilijan perhana ne maksoi.
Kaikesta tästä verotaakasta huolimatta oman auton käyttö on suosittua, luullakseni tämän jutun alkupuolella luettelemistani syistä. Luulenpa, että jos verovähennysoikeudet ja matkakulut "leikattaisiin", ei se lopettaisi tai vähentäisi yksityisautoilua. Moni on valmis maksamaan epäoikeudenmukaisestikin siitä, että pääsee töihin tai töistä kotiin puolessa tunnissa 2-3 tunnin sijaan, pystyen hoitamaan asiansa samalla matkalla odottelematta tuntikausia seuraavan bussin tai junan saapumista.
Ja sanottakoon, että onnellinen se, joka asuu kävelymatkan päässä töistä, tai pystyy käyttämään polkupyörää. Näin talvellahan voisi vaikka hiihtää töihin, niinkuin ennen hiihdettiin kouluun. Ja jos nyt alle tunnin julkisliikennematkalla pääsisi töihin tai asioilleen, niin hienoa on se. Nauttikoon tällaisesta se, jolla siihen mahdollisuus on!
***
Vielä vähän näistä henkilöautoista ja niiden ympäristökuormituksesta vähän samanlaisella mutu- tuntumalla kuin ministeri Jyväskylän eteläpuolisesta erinomaisesta julkisliikenteestä. Olen tässä pakkaspäivinäkin käyttänyt autoa, seissyt muun muassa liikennevaloissa. Bensiinikäyttöiset autot riippumatta niiden iästä puskevat paksua savua pakoputkistaan, eikä se hajutonta ole. Sellaiset uudehkot, hiukkassuodattimilla varustetut dieselit, jollaista itsekin käytän, puolestaan eivät tuprauttele. Tuskin näkee niiden pakoputkista mitään tulevan, vaikka nykydieselin sammutusautomatiikka ei toimikaan pakkasessa. Yli 3 asteen lämpötilassahan esim. meikäläisen diesel sammuu liikennevaloissa, ja hyrähtää käyntiin vasta sitten kun matkan on tarkoitus jatkua, ja kuljettaja painaa kytkimen pohjaan. Luulisi tällaisen auton käyttömaksun olevan pienempi, koskapa se saastuttaa huomattavasti vähemmän kuin tavallinen, katalysaattorilla varustettu bensa-auto.
8 painavaa sanaa:
Työpaikka- ja valvontajärjestelmät kävivät toteen jo vuonna 1984, jos on Orwellin Yrjöä uskominen.
No niinpään tuota tosiaan kävikin. Tässä se selviää, ettei ole mitään uutta tuon hehkuvan vetypallon alla. Ounhan tuota minnäe sen Orvellin Yrjön kirjan lukenna, muistaaksenj tuosssa seihtemänkymmentäluvun lopulla...
Eipä tähän ole enää paljoa lisättävää.
Näin vuorotyöläisen näkökulmasta vain huvittavat nuo puheet joukkoliikenteestä, jos jokunen vuoro vielä kulkeekin niin lähinnä koulu- ja virastoaikaan.
Eli sopimattomina aikoina, kuten mainitsitkin.
Työmatkat pitäisi tehdä julkisilla, ja silti samaan aikaan kaavoitetaan ja rakennetaan entistä isompia marketteja ja liikekeskuksia joihin pääsee vain autolla.
Tai halutaan keskittää kaikki julkiset palvelut terveydenhoidosta lähtien entistä isompiin yksiköihin, taatusti kuitenkin niin kauas ettei niihin kovinkaan moni enää kävellen lähde.
MK,
tuosta julkisten käyttämättömyydestä on ihan lähipiiristä mukava juttu.
Enoltani kysyttiin joskus 1970- luvun lopulla, miksei hän käytä linja-autoa työmatkallaan. Verottaja sitä penäsi, kun halusi asettaa kysymyksenalaiseksi oman auton käytön työmatkoilla.
Mies tuumi, että pitäisköhän vastata, että ei ole varaa ostaa ja ylläpitää linja-autoa. Ei uskaltanut niin vastata, siihen aikaan veroviranomaiset oli leikitöntä sakkia.
Niin.
Entisen työpaikkani työkaverini tuskaili sitä miten vaimonsa laittaa työmatkavähennykset veroilmoitukseensa. Tai sitä kun ei laita ollenkaan.
Siihen aikaan ei ollut omavastuuvähennystäkään ja pienetkin kulut sai vähentää. Vaimonsa kulki pyörällä kesät talvet, niinkuin minäkin kuljin kesät.
Hänen moraalinsa ei sallinut laittaa mitään vähennyksiä julkisten mukaan kun ei niitä edes käyttänytkään. Minun ajatusmaailmassa se taas on perusoikeus, vaikka menisi soutuveneellä.
sanavahvistus: vailio
= kansallinen maitoyhtiömme senjälkeen kun Arla ja muut ovat tulleet ja hintakilpailullaan näivettäneet sen pikkiriikkiseksi
Murphy: Meillä on muuten töissä lueteltu ne summat, joita työnantaja korvaa virkamatkoista. Virkamatkahan on sellainen, joka lähtee virkapaikalta ja päättyy virkapaikalle. Kotoa virkapaikalle taas mennään omin kustannuksin, joista saa verottajalta ehkä jotain.
Joka tapauksessa matkakorvausta saa autosta, moottoripyörästä, moposta moottoriveneestä ja polkupyörästä. Polkupyörällä tehdystä virkamatkasta työnantaja korvaa 4 senttiä kilometri. Soutuvenettä tai suksia ei muistaakseni mainita, vaikka voisihan sitä näin talvella mennä kinkereille suksilla. Ei olisi sitä tilannetta kuin kirjani rovastilla, autonsahan juuttui lumihankeen...
Niin.
Jos polkupyörästä saa vähemmän korvausta kuin autosta niin tuossapa olisi oiva MOT-ohjelman aihe.
Perusväittämä olisi että jokainen koettaa kulkea lyhyetkin välit autolla pyörän sijaan, vain sen vuoksi että saa enemmän rahaa pois seurakunnan kassasta, eikä kukaan lainkaan ajattele mitä kustannuksia siitä itselle tulee.
Samoin papit lukkarit ja kuoroväki tulee peräkanaa jokainen omalla autolla vain jotta laskutusta saataaisiin.
(tämä siis on kärjistettyä sarkasmia)
tarkistussana: pressper
= hanurista oleva lehdistö
Murphy, oikein oivallettu kyllä, mutta kuorolaiset saavat matkakorvauksia vain silloin, jos kuoro on yhdistysmuotoinen, ja se on talousarviossaan varannut rahaa matkakorvauksiin. Maksavat perhanat vain saman verran kuin KELA, eli parikymmentä senttiä kilometrille.
Lähetä kommentti