Millä perusteella valitset?

Me suomalaiset teemme kollektiivisesti päätöksen seuraavasta valtionpäämiehestä lähiaikoina.

Eilisiltana, uuden kolmekymmentäkaksituumaisen television innoittamana, istahdin minäkin katsomaan vaalikeskustelua. Mikäs, kyllähän ne keskustella osasivat. Sinänsä jokainen ehdokkaista taitaisi hommasta selvitä, moni olla hyväkin.

Rupesin miettimään, millä perusteella ihmiset valitsevat. Koska valinta on vapailla vaaleilla, kaikki perusteet ovat varmaan yhtä hyviä.

Otetaan ensiksi vanhat ja koetellut perusteet.

1. Varmaankin osa valitsee puolueuskon perusteella. Kun on koko ikä tullut solisalirattia, lehmänrieskaa tai koti-uskonto-isänmaata äänestettyä, niin äänestetään nytkin. Ihan hyvä.

2. Osa valitsee varmasti kielitaustan perusteella, antaen äänensä omaa äidinkieltään pääkielenään puhuvalle. Sekin on aivan mainio peruste valinnalle.

3. Jollakin on varmaan valintaperusteena se, että on seurannut asioita pitkään, ja hän punnitsee ehdokkaan menneitä tekemisiä ja nykyisiä lupauksia, tehden päätöksen sillä perusteella. Kerrassaan erinomainen peruste on tämä.

Sitten nämä uudemmat konstit.

4. Tiedonvälitys ja erilaiset tutkimukset ovat muutaman menneen vuosikymmenen aikana antaneet meille tietoa siitä, kuka johtaa tällä hetkellä galluppeja, ja mikä on kannatuksen muutos. Se, että onko tämä tapa vaikuttamassa kenenkään valintaan, lienee kiistanalainen kysymys. Luulen noin henkilökohtaisesti, että kyllä se jotenkin vaikuttaa.

5. Tietotekniikka puolestaan tarjoaa matemaattisesti eksaktin tavan tehdä valinta. Otetaan joukko monivalintatehtäviä tietokoneohjelmalle syötettynä , ja ehdokkaat vastaavat niihin. Sitten äänestäjäkandidaatti käyttää samaa ohjelmaa, ja tietokone laskee osumatarkkuudet ja voilá, löydät ehdokkaan, joka yksinkertaistetusti ajattelee asioista osapuilleen samoin kuin sinäkin. Kyllä nämäkin varmaan vaikuttavat, joskin tervettä epäluuloa tätä tapaa kohtaan tuntuisi ainakin näillä seuduilla esiintyvän.

Vaalitilaisuudet ovat luku sinänsä. En usko, että ne sinänsä hirveästi vaikuttavat - voin olla väärässäkin, eipä silti. Enimmäkseen vaalitilaisuudet ovat puolueuskovaisten heiniä, he menevät niihin tilaisuuksiin, joissa oma ehdokas on esillä. En ole koskaan ollut tällaisissa poliittisissa seuratilaisuuksissa, voisi olla jännä kokemus. Vai olisiko sittenkään, kun ei tuo politiikka tunnu oikein olevan niin sanotusti mun juttuni.

Rehellisesti sanottuna minua hävettäisi mennä mihinkään tällaisiin seuroihin, kun minua sitten saatettaisiin luulla joko demariksi, kepulaiseksi tai jopa kokoomuslaiseksi. Tai jonkin muun puolueen kannattajaksi. Puolueet ovat kaikki varmasti hyviä, osa jopa mainioita, ja on hyvä, että niihin liittyy ja niissä toimii ihmisiä.

Kysymyshän on ihmisen ominaislaadusta. Joku on semmoinen osallistuva, joka haluaa olla mukana päättämässä ja vaikuttaa asioihin. Semmoisen ihmisen täytyy varmaan kestää kaikenlaista painetta hyvin, mitä näkyvämpi on, sitä enemmän täytyy kestää. Ei ainakaan minun käy Kataista tai Urpilaista kateeksi! Nuoria ihmisiä ovat, Kataisella vissiin lapsiakin, ja kieli vyön alla maailmalla täytyy hypätä. Olikohan se joku ruotsalainen poliittinen draamasarja, jossa pääministeriä esittänyt sanoi: "jos on lahjoja tälle alalle, on myös velvollisuus. (har man talent för den här, har man också en plikt)".

Minä istun mieluummin keinutuolissa (täkäläisellä murteella valettelijam paikal) kissa sylissä, jos ei veisuu-, soitto-, kuoro- tai kokoushommia satu juuri samalla kertaa olemaan, eikä sellonsoitto tai lukeminen tai television katselu juuri sillä kertaa huvita. Myös hiihtämässä on mukava käydä. Ja käyn minä sitten äänestämässäkin.